Varoitus, teksti minkä tulen kirjoittamaan sisältää loppuun pienimuotoista itkemistä tulleista kiloista, ymmärrettävästi kaikki eivät tahdo lukea itkua (etenkään minunlaiselta ihmiseltä), joten varoitan valmiiksi.
Päivä 16: kuva jostain mitä haluaisit tehdä ennen kuolemaasi
Päivä 17: kuva siitä mitä harrastat
Päivä 18: kuva jostain mitä teet joka päivä
Päivä 19: kuva joka kuvaa elämääsi
Päivä 20: kuva kielestä minkä aloitit viimeksi
Päivä 21: kuva sinusta enemmän kuin 10 vuotta sitten
Päivä 22: kuva henkilöstä jota ihailet
Päivä 23: kuva joka saa sinut hymyilemään
Päivä 24: kuva autosta jonka näit viimeksi
Päivä 25: kuva, joka tekee sinut surulliseksi
Päivä 26: kuva parhaasta puolestasi/osastasi
Päivä 27: kuva tuskallisesta muistosta
Päivä 28: kuva onnellisesta muistosta
Päivä 29: kuva lempivaatteestasi/asusteestasi
Päivä 30: kuva joka kuvailee aamujani
Päivä 31: kuva lempipaikastani
Päivä 32: kuva jostain, johon uskoin lapsena
Päivä 33: kuva jostain mieliruoastani
Päivä 34: kuva ensimmäisestä harrastuksestani
Päivä 35: kuva bändistä jonka musiikkia kuuntelen nyt
Päivä 36: kuva jostain, mitä odotan paljon
Päivä 37: kuva lempihiustyylistäni
Päivä 38: kuva henkilöstä, jonka haluaisin tavata
Päivä 39: kuva siitä mitä mieltä olen koulusta
Päivä 40: kuva joka tuo muistoja
Okei, tästä tulee hauskaa (jollain kieroutuneella tavalla). Jos pitää valita vain yksi asia minkä tahdon tehdä ennenkuin kuolen..
No tää ei oo ees kovin vaikea keksiä mikä tää asia on. Mä tahdon ennen kuolemaani seurustella! Mä en ole siis ikinä seurustellut, niin oudolta kuin se saattaa joillekkin kuulostaa. Mä oon aina ollu vähä semmonen, et jos sanotaan sana seurustelu ni mulla on kuva: PALLO JALKAAN JA ÄÄÄ!
Mä oon kumminki päättänyt, että mä teen sen ennenku kuolen.. melkonen tavoite - right?
Pientä taustaa tästä (tuleepa jännää). Mä oon aina ollu vähän semmonen etten oikeesti nää itseeni suhteessa. Mä en tiedä miksi se vaikuttaa niin vaikeelta, oon vähän enemmän semmonen niinku GG (lue Gossip girl) Chuck. Mä kyllä ihastun ja tykkään hengailla ihastuksieni kanssa - mut mun on vaikee kakistaa asioita ulos. (Nyt jos joku on nähnyt enemmän ku season 2 - missä meen itse niin älkää sanoko mitään).
Mun "suhteet" on aina ollu vähä tämmösii Chuck & Blair suhteita. Miten mulle aina käy niin et
on tosi vaikea kertoa tunteista ihmiselle? Eihän siinä perjaattees ole mitään menetettävää, sehän on ihan normaalia ja joskus toinen ei tunne samoin sua kohtaan? Ei sille voi mitään.
Tossa on tilanne joka vois hyvin olla minä. Siinäkin tilantees ku toinen pyytää sanomaan - mä jänistän. Mä en tiedä missä kiikastaa, mitä mä pelkään? Rakkaus sana jo kuulostaa jotenki mun korvaan oudolta, ehkä jopa epätodelliselta. Tää ei nyt tarkota sitä, että ne jotka on rakastuneita ja suhtees - ni et te ette ois todellisia. Kyse on vain mun kohdallani olevasta rakkaudesta. Kyse saattaa olla eräästä tapauksesta, jota en nyt avaa sen enempää. Sanotaan näin, et pari sydänsurua on saattanut myös olla osana mun traumatisoitumista, sekä se että olen ollut kiusattu aikoinani. (Sad but true).
En tiedä, mutta sen tiedän et mähän pääsen yli mun tunnevammailusta ja sitoutumiskammosta. Minähän seurustelen ennekuin mä kuolen..
Mulla on jo vähän niinku semmonen diili mun kaverin kanssa, et jos en ole viel seurustellut kun tuun takas mun oppailuiltani.... otetaan harjoitus suhde. HAHA! Tiedän, ollaan iha sekasin päästämme.
Nyt on hienosti vastattu tohon ja nyt alkaa tää nyyhkytys tänne:
Okei, eli oon lihonnu semmoset 4kiloa tääl ollessani ja mä meinaan itkeä - yhdestä syystä.
Mä en mahtunu 36 housuihin ja se oikeesti masentaa mua. Oon aina ollu 34/36 kokoa. Nyt menny sit kallistumaan 38 puolelle ja se oikeesti hirvittää mua iha suunnattomasti. Mä oon jotenki tosi ahdistunu tästä ja musta tuntuu et isoin syy tähän on ALKOHOLI. Luin tänää kaverin avittamana alkoholin kaloreita - HÄRREMAN !! Nyt loppuu juominen (ei iha kokonaan), ei tästä tuu nyt lasta eikä p----a.

Tommonen muutos pitäs mulle kans nyt tapahtua. Motivaatio on, mutta en tiiä missä mun treenaamis aika on ? Mun työ ei oikeen oo semmonen, et kerkeis säännöllisesti syömään yms.
Onnekseni nyt muuttoni jälkeen (Turkkiiiiiiin) oon sportti liideri, eli vedän urheilua hotellilla. Pääsee treenaa kunnolla kesää varten, onneks. En vaan kestä enää mun vatsaa, en vaan kestä. Mulla on meinannu tulla itku tosiaan sen takia, että oon lihonnu. En tajuu kyl sitä, et miten muka 4kg voi vaikuttaa nii paljon et menee housut 38/8:sta KOKOON 38/10!!!! Okei, lopetan nyt tän valituksen ja kirjotan jostain kivemmasta seuraavassa postauksessa.
XOXO
Suzie